Herra johtaa omijansa Läpin ajan vaihetten Kantaa heitä olallansa Yli myrskyn lainetteen Antaa avun ajallansa Hätän ain vivyen Kaikki epäilykset voimat Sytämesta poistaen
Niin ei Herra vielä kielä Apuansa lapsiltaan Koska hänen sytämensä Halkee auteutestaan Silloin kuin hän meille antoi Oman rakkaan poikansa Verellänsa lunastaman Katotuksen maailmaan
Joka tunsi tuskat tuimat Kuolemankin katkeran Soti vihan viinan krunan Yksinän ei kansanssa Taisteli hän puolestamme Voitti viholisemme Verellänsä sotittaen Kaikki meitän soittimme
En nyt ennää epäilekän Kun on Jesus puolestain Isän helman avas mulle Noustessansa hautastan Antaa vielä ristintiellä Vähän aika vivyen Herran täytyy korpimatka Pääsen Isän huoneseen