Kaunis Kauppi Köyrötyinen, Varsin veitikkä verevä Syksyn lylyä laati, Ketti kalhuja kevähän. Saapi sukset valmihiksi, Niin itse sanoiksi virkko: "Ei ole sitä metsässä, Jalon neljän juoksevata, Ei ole sitä metsässä, Jot´ ei näillä yllättäne Kalhuilla pojan Kalevan."
Pääty hiiet kuulemassa, Juuttahat tähyämässä. Hiiet hirviä rakenti, Juuttahat suki poroa, Pään mäkäsi mättähästä, Selän aivin aiaksesta, Jalat rannan raippasista. Hiiet neuvo hirviänsä Ku kunki sukimoansa, Itse ilmoin luomiansa: "Juokse tästä, Hiien hirvi!"
Siitä juoksi Hiien hirvi, Poropetra poimetteli Ahin aittojen perätse, Varsin veitikän veräjän. Lapin lapset itketteli, Lapin naiset nagratteli, Lapin koirat haukutteli, Kattilat tulelta kaato, Selät keitin keikahutti, Keitot tuhkahan tuherti, Liemet lietehen levitti.
Aina juoksi Hiien hirvi,Poropetra poimetteli. Tuli veitikkä kotihin, Niin lapset sanoa saatto: "Tästä juoksi Hiien hirvi, Poropetra poimetteli, Jalkasi jalo tevana, Lapin koirat haukutteli, Lapin naiset nagratteli, Lapin lapset itketteli, Kaato kattilat tulelta, Selät keitin keikahutti, Keitot tuhkahan tuherti, Liemet lietehen levitti."
Aina juoksi Hiien hirvi, Se sinne mänövi tuosta. Siitä veitikkä verevä, Pian suuttu ja vihastu, Lykkäsi lylyn lumelle. Kun on voina vuolakkeena, Kanto kalhunsa sivulle. Ku on kiitävän havukan, Kanto kaksi sauvoansa. Kahen puolin kalhuistansa, Toinen makso markan sauva,Toinen ruskian reposen.
Lykkäsi lylyä kerran: Silmän siintämättömähän. Lykkäsi lylyä toiste: Korvan kuulemattomahan. Niin kerralla kolmannella, Lysmähti lyly lävestä, Taittu kalhu kannan tiestä, Sauva suovaron varasta Hiien hirven lautasehen, Poropetran palkimehen. Taljoa taputteloopi: "Sopisipa tuossa maata Nuoren neitosen keralla, Lempityttösen levätä".